Kyläsuunnitelma2002

Karhe-Seura ry on tehnyt kyläsuunnitelman yhteistyössä Viljakkalan kylien kyläsuunnitelmahankkeen ja Bircaterra ky:n kanssa. Työskentelyä on ohjannut yhteisövalmentaja Eija Lahtinen ja hanketta ovat rahoittaneet Viljakkalan kunta ja Joutsenten reitti ry.

Johdanto

Suunnitelman tarve

Kyläsuunnitelmaa tarvitaan ohjaamaan kylän tulevaa kehittämistä. Kyläsuunnittelutyön aikana ovat kyläläiset kokoontuneet yhdessä pohtimaan kylän asioita. Kyläkokouksissa ja suunnittelutilaisuuksissa käydyt keskustelut ja kyläläisiltä kyläkyselyn avulla saadut tiedot ovat kyläsuunnittelutyön tärkein osa, koska osallistumismahdollisuudet suunnittelun alusta lähtien luovat edellytyksiä kyläläisten sitoutumiselle heitä kiinnostavien asioiden toteuttamiseen. Kyläsuunnitelma toimii kyläläisten yhteisenä julkilausumana oman kylän tulevasta kehittämisestä. Kyläsuunnitelman avulla kylä voi neuvotella kunnan ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa toimenpiteiden toteuttamisesta.

Kylän ulkopuolista rahoitusapua haettaessa kyläsuunnitelma välittää rahoittajille tiedon kyläläisten yhteisestä kehittämistahdosta ja sitoutumisesta kyläsuunnitelman toimenpiteiden toteuttamiseen. Monet EU-rahoituskanavat vaativat rahoitushakemuksen liitteeksi kyläsuunnitelman, joka on tehty kyläläisten yhteistyönä.

Nyt valmistunut kyläsuunnitelma on suunnittelutyöhön, kyläkokouksiin ja kyselyyn osallistuneiden kyläläisten yhteinen näkemys kylän kehittämisestä. Tarkoitus on vuosittain seurata ja päivittää kyläsuunnitelmaa ja sen toteutumista, joten kaikki kyläläiset voivat myös jatkossa olla mukana päivittämässä kyläsuunnitelmaa omilla näkemyksillään ja ideoillaan sekä osallistumisellaan toimenpiteiden toteuttamiseen.

Suunnitelman laadintavaiheet

Joutsenten reitin toiminnanjohtaja Petri Rinne kävi Karhen koululla maaliskuussa 2002 kertomassa hankehakemisesta ja -rahoituksesta. Viisi kylää: Manni, kirkonkylä, Nisu, Pikku-Pispala ja Karhe,  päättivät alkaa tehdä kyläsuunnitelmia yhdessä. Hankkeen hakijaksi alkoi Karhe-Seura ry. Muut mukaan tulleet yhdistykset olivat Mannin Omakotiyhdistys ry, Kyläyhdistys Vilkku ry kirkonkylästä, Pikku-Pispalalaiset ry sekä Nisun Nuorisoseura ry ja Nisun Metsästysseura ry Lokakuussa hankkeeseen liittyi myös Hanhijärven kylä.

Kyläsuunnitelman teko käynnistyi 16.5.2002, jolloin pidettiin Viljakkalan kylien kyläsuunnitelmahankkeen järjestämä kylien yhteinen keskustelutilaisuus kyläsuunnittelutyöstä Karhen koululla.

Varsinaisia valmennustilaisuuksia pidettiin neljä:

• 3.6. Manni - kyläsuunnittelutyö yleensä ja kyläkyselyjen tekemiseen.
• 29.8. Viljakkalan kirjasto - kyläkyselyn tietojen purku kyläkokousta varten.
• 7.10. Kaunisto, Pikku-Pispala - kyläsuunnitelman toimenpiteiden kirjoittaminen ja kyläsuunnitelman päivittäminen
• 11.11. Nisu - hankeasiat ja kyläsuunnitelmien julkistaminen ja jakelu.

Kyläkyselylomakkeet jaettiin heinäkuun puolivälissä postitse ykkösosoitteettomina kunnan joka talouteen (1 lomake/talous) sekä niille vapaa-ajan asukkaille, jotka silloin vastaanottivat postia täällä. Lisäksi kyselylomakkeita oli saatavissa Viljakkalan kioskeista ja Valinta-Riikasta. Koko kunnan alueella lomakkeita jaettiin 1200 kpl ja niitä palautettiin 300 kpl. Karhen ja Perämaan alueella kyselyyn vastasi 70 vakituista asukasta (30%) ja 33 vapaa-ajanasukasta (10 %).

Kyläkokous, jossa käsiteltiin kyläkyselyn tietoja, pidettiin 24.9.2002 Karhen koululla. Kokoukseen osallistui 42 henkilöä.

Toinen kyläkokous pidettiin 22.10.2002 ja kokouksessa jatkettiin kyläsuunnitelman käsittelyä. Osallistujia oli 20. Molemmat kyläkokoukset veti yhteisövalmentaja Eija Lahtinen. Toisen kyläkokouksen jälkeen lähetettiin kyläsuunnitelmaluonnos kommentoitavaksi kaikille kylässä toimiville yhdistyksille. Suunnittelutyöryhmän ja yhdistysten palaveri pidettiin 6.11.2002.

Kyläkyselystä tiedotettiin Hämeenkyrön sanomissa sekä kyläkyselyn saatekirjeellä. Tampereen radio ja Radio Sata-Häme toivat kyläkyselyä ja kyläkokouksia runsaasti esille kanavillaan. Lisäksi  jaettiin kylätiedotteet ennen kumpaakin kyläkokousta.

Valmis kyläsuunnitelma jaettiin kylän joka talouteen joulukuussa 2002.

Toteutuneet toimenpiteet suunnittelun aikana

·        Karhen koululla pidettiin Tonttipäivä 12.10.2002.

• Ensimmäisen kyläkokouksen kokouskutsun yhteydessä tiedusteltiin halukkuutta tonttimaan myyntiin.
• Ennen toista kyläkokousta jaettiin joka talouteen tiedote Karhe-Seuran syksyn tapahtumista ja samalla tiedusteltiin ADSL-yhteydestä kiinnostuneita sekä talouksia, joissa TV-kanavat näkyvät huonosti sekä halukkaita liittyjiä vesiosuuskuntaan tai kunnalliseen vesijohtoon.
• Karhen kioski lopetti toimintansa 14.9.2002. Uusi yrittäjä avasi Karhen Kurvin ovet 2.11.2002.

Tekijät

Karhen ja Perämaan kyläsuunnitelman suunnittelutyöryhmään ovat kuuluneet Pauli Kiviniemi, Marke Koivumäki, Pirjo Malkamäki, Marjut Mäkinen, Heli Teiskonlahti, Olli Turunen ja Stefan Weckström. Kyläsuunnitelman kirjoitustyö jaettiin työryhmäläisten kesken.

Kyläsuunnittelutyön ohjauksesta on  vastannut Viljakkalan kylien kyläsuunnitelmahanke, joka on saanut rahoituksensa Viljakkalan kunnalta ja Joutsenten reitti ry:ltä. Hanketta on hallinnoinut Karhe-Seura ry, hankkeen johtajana on toiminut Marjut Mäkinen ja yhteyshenkilönä Heli Teiskonlahti. Kyläsuunnittelutyön asiantuntijana on ollut yhteisövalmentaja Eija Lahtinen.

Kylän sijainti ja historiikki

Sijainti

Tässä kyläsuunnitelmassa on käsitelty Karhen lisäksi myös Perämaata. Perämaa on Karhelta katsoen Kuruntien suunnassa päättyen Kurun ja Ylöjärven rajaan. Karhen kylä sijaitsee noin 12 kilometriä Viljakkalan kunnan keskustasta itään. Viljakkalasta on noin 10 kilometriä Hämeenkyrön kirkolle ja Kyröskosken taajamaan, mistä osa palveluista haetaan. Osa asiointiliikenteestä suuntautuu Ylöjärven ja Tampereen suuntaan. Ylöjärvelle on matkaa 25 kilometriä ja Tampereelle 37 kilometriä. Uusi Kuruntie on lyhentänyt matkaa ja etenkin aikaa Ylöjärven suuntaan.

Historiaa

1500-luvun eräkaudelta Karhen seutu mainitaan takamaana ja eräsijana. Tämä tarkoittaa sitä, että metsästys ja kalastus Viljakkalasta suuntautui Karhen ja Perämaan alueelle. Inkulan eräsijoiksi mainitaan Karhenmaa ja Karhejärvi vuonna 1552. Vuodelta 1710 Isojaon aikoihin mainitaan Karhen ja Perämaan seudun asutuksen alkaneen torppien perustamisella. Torpat olivat sangen eri kokoisia. 1800-luvun lopusta mainitaan seuraavia torppia: Hyynilä, Karhuniemi, Lahdenmaa,

Erkkilä, Lahti. Taloista mainitaan Noppa.

Seurakunnan tehtävä oli ennen huolehtia lukemaan opettamisesta. Tämä kontrolli tapahtui lukusijoilla eli kinkereillä. Vuodelta 1888 mainitaan Karhen  lukulohko. Seurakunnallisena toimintana on alkanut jo vuonna 1899 Karhen lähetys- ja diakoniapiiri.

 Karhen kansakoulu perustettiin vuonna 1896. Aluksi koulu toimi vuokratiloissa Kiviniemessä. Vuonna 1906 valmistui koulurakennus nykyiselle paikalleen. Nykyisen koulupiirin alueella perustettiin aikanaan myös Hepo-ojan, Heinälammin ja Nisun koulut. Nämä lakkautettiin 1960-70 luvun vaihteessa.

  Järjestyneen yhdistystoiminnan ja kylätoiminnan historian uranuurtajana voidaan pitää lähetys- ja diakoniapiiriä. Talkootoimintaa kylällä on ollut aina. Varsinaisena kyläseurana on aloittanut Karhe-Seura vuonna 1980. Kylätoiminta alkoi Suomessa 1970-luvulla auttamaan kyliä säilymään elinvoimaisina, ettei maaltapako sammuttaisi niitä.

(Lähde: Sinisalo- Kaskimies, Viljakkala- Pitäjä Pirkanmaalta)

Kylän nykytila

Kylän nykytilan kuvaus on koottu kyläkyselyn tiedoista, joita on täydennetty kyläkokouksissa sekä suunnitteluryhmän hankkimilla tiedoilla. Kyläkyselyssä Karhe-Perämaa sai asteikolla 4-10 keskiarvoksi vakiasukkailta 7,30 ja vapaa-ajan asukkailta 7,26. Tärkeimpiä kehitettäviä asioita olivat erityisesti vesistöjen suojelu ja maisemanhoito. Kylälle toivotaan enemmän asukkaita, lisää palveluita, parempia linja-autoyhteyksiä, parannusta sorateiden kuntoon, lisää harrastusmahdollisuuksia, enemmän yhdistysten välistä yhteistyötä sekä tiedotusta.

Väestö ja asuminen

Asutus Karhen kyläkeskuksessa on tiheää, mutta kauempana melko harvaa. Karhen ja Perämaan alueella on noin 200 taloutta ja noin 450 asukasta, joista yli 65-vuotiaita on noin 70 ja alle16 vuotiaita on noin 80. Monien järvien ja lampien kylässä kesäasutusta on runsaasti. Kesämökeiksi luokiteltavia rakennuksia on tilastokeskuksen vuoden 1995 tietojen mukaan yli 300. Osa näistä on aiemmin ollut varsinaisia asuinrakennuksia, mutta myöhemmin niistä on tullut kesämökkejä.

Karhella ja Perämaassa ei ole laadittu rakennuskaavaa eikä vahvistettu rantakaavaa. Kunnanvaltuuston hyväksymä osayleiskaava on laadittu Karhejärven eteläpään ympärille vuonna 1993. Maat ovat pääosin yksityisomistuksessa. Vuokra-asunnot puuttuvat lähes kokonaan. Kyläkyselyn mukaan kylälle toivotaan uusia asukkaita, varsinkin lapsiperheitä. Karhe-Seura on kymmenisen vuotta sitten selvittänyt alueen yksityisten maanomistajien tontinmyyntihalukkuutta. Tonttiluetteloa päivitetään jatkuvasti yhteistyössä kunnan kanssa. Tonttiluettelo on nähtävillä Viljakkalan kunnan nettisivuilla (www.viljakkala.fi). Kyläkyselyssä toivottiin kunnalta aktiivisuutta tonttimaan hankinnassa sekä asuntojen rakennuttamisessa.

Elinkeinot

Karhen ja Perämaan alueella on  26 maatilaa. Näistä on viljatiloja 14, luomutiloja 3 ja maitotiloja 6. Lihakarjaa on 3 tilalla, hevosia 2 sekä lampaita 1 ja kanoja 1 tilalla. Kylällä on myös taimisto.

Muidenkin alojen yrittäjiä on runsaasti, joka on osoitus siitä, että myös pieni kylä voi tarjota hyvät puitteet yrittämiseen. Yrittäjiä on  mm. seuraavilla aloilla: maanrakennus, kaivinkonetyöt, kuormalavojen valmistus, pitopalvelu, hieronta, porakaivojen teko, kivityöt, autoilu: taksi-, linja-auto-, kuorma-autot, sirkkelisahaus, mökkivuokraus, kirvesmiespalvelut, takkojen rakennus, kirpputori, yksityinen perhepäivähoito ja elintarvikekioski.

Muutamalla kylän asukkaalla on yritys muualla mm. saha/höyläämö, sorvaus ja muovituotteet. Samoin muutama yrittäjä käy muualta täällä: savukalamyymälä ja vapaa-ajan viettopaikan vuokraus. Kyläkyselyssä toivottiin kylälle alihankintaa sekä tukea ja kannustusta uusille ja myös jo olemassa oleville yrityksille. Erityisesti kylälle kaivattiin kioskia tai kauppaa.   

Palvelut

Kouluasiat

Kyläkyselyn mukaan kouluoloihin ollaan tyytyväisiä. Kylällä toimii 4-opettajainen koulu. Esiluokalla on lastentarhanopettaja ja luokat 1-2, 3-4 ja 5-6 toimivat oman opettajan johdolla. Erityisopettaja käy koululla 1-2 kertaa viikossa. Koulukuljetukset hoidetaan kahdella taksilla. Odotusaikoja lapsille tulee joidenkin vanhempien mielestä liikaa, lasten mielestä taas ei.

Yläastelaisten ja lukiolaisten koulumatkat ovat  pitkiä, koska koulu sijaitsee Hämeenkyrössä. Jokunen oppilas käy yläastetta Ylöjärvellä sekä lukiota Tampereella.

Päivähoito

Kylällä toimii yksi kunnallinen perhepäivähoitaja. Ajoittain hoitajia on ollut kaksi. Tilanteen pitäisi muuttua kysynnän myötä, ettei jouduta turvautumaan kirkolla oleviin palveluihin. Kylällä on syksyn aikana aloittanut yksityinen perhepäivähoitaja.

Kauppapalvelut

Kyläkauppa lopetti toimintansa kymmenisen vuotta sitten. Kioski on toiminut kylällä viitisen vuotta  paria katkosta lukuun ottamatta ja se on koettu erittäin tarpeelliseksi. Kauppa-auto kulkee säännöllisesti. Vanhempi väestö on sen aktiivista käyttäjäkuntaa.

Kirjastopalvelut

Kirjastoauto kulkee joka toinen viikko ja poikkeaa myös koululla koulupäivän aikana.

Postipalvelut

Kyläkyselyn mukaan postinjako toimii hyvin. Asiamiesposti toimii Viljakkalan kirkolla 12 kilometrin päässä, mutta matkan asiamiespostista ollessa yli 5 km, postinjakaja toimittaa veloituksetta paketit kotiin. Postimerkit voi ostaa ja paketit lähettää omalta postilaatikolta.

Harrastusmahdollisuudet

Koululla toimii kansalaisopiston posliininmaalausryhmä, pianonsoitto ja ompelukurssi. Kunnan liikuntapalveluja edustaa Kunnossa kaiken ikää- jumppa. Ala-asteikäisille sopivaa harrastustoimintaa järjestetään koululla: partio, seurakunnan lapsikuoro, pianonsoitto, liikuntakerho ja 4H-kerho. Kerran viikossa on seurakunnan iltapäiväkerho pienimmille koululaisille. Hiihtokoulu toimii Toivolan maastossa. Kesällä kunta järjestää urheilukerhoja ja uimakouluja Karhen koululla ja Toivolassa.

Kylällä toimii monia yhdistyksiä, joiden puitteissa voi myös harrastaa. Harrastuspaikkoja ovat mm. Karhen  ja Toivolan valaistut pururadat ja lentopallokentät sekä koulun yhteydessä oleva valaistu jääkenttä. Karhella ja Toivolassa on uimarannat. Metsästysseuralla on tanssilava ja saunarakennus. Näissä tiloissa pidetään usein juhlia. Seurakuntakodissa kokoontuvat mm. alle kouluikäisille tarkoitetut päiväkerhot, Ilonpisaran ystävät ja lähetyspiirit sekä kesällä pyhäkoulu. Harrastustoimintaa kaivattiin lisää niin, että myös työssäkäyvät aikuiset voivat niihin osallistua. Lisäksi kylälle tarvittaisiin isompi sisäliikuntatila.

Vanhusten palvelut

Seurakunnan diakonissan vastaanotto on seurakuntakodilla kaksi kertaa viikossa. Palvelua voivat käyttää kaiken ikäiset. Kylältä on taksikuljetus vanhusten päiväkerhoon Elokaareen. Vanhuksille tuodaan ruokaa Elokaaresta.

Liikenne

Linja-autolla pääsee kolmesti päivässä Tampereelle ja takaisin maanantaista perjantaihin. Kuruntieltä on Tampereelle yhteyksiä useasti. Ongelma on päästä ensin 8 kilometriä Kuruntielle. Viljakkalaan ja edelleen Hämeenkyröön on yhteys aamulla ja iltapäivällä. Aikataulut määräytyvät koulupäivien ja Hämeenkyrön yläasteen aikojen mukaan. Kesäaikana julkiset liikennepalvelut vähenevät, koska koululaisia kuljettavat Hämeenkyrön vuorot jäävät pois. Pohjanmaan rata kulkee alueen halki, mutta junat eivät pysähdy Karhella. Taksin saatavuudessa on ajoittain ongelmia, varsinkin koulukyyditysten aikaan ja öisin.

Yhdyskuntatekniikka

Liikenneyhteydet

Karhen ja Perämaan alueella asunnot sijaitsevat laajalti eri puolilla kylää. Etäisyydet ovat pitkiä ja liikenneyhteyksien merkitys kasvaa. Liikenneyhteydet ovat parantuneet huomattavasti viimeisten kahden vuoden aikana. Hirvilahti-Kyrönlahtimaantien peruskorjaus, uusi Kuruntie sekä Karhe-Mutalatien kunnostaminen ovat olleet omiaan kehittämään hyviä yhteyksiä Karhelle.

Muutamien kyselyyn vastanneiden mielestä sivutiet ovat surkeassa kunnossa. Pääosin sivutiet ovat kuitenkin kohtuullisen hyvin liikennöitäviä. Tienvarsia toivotaan raivattavan, mikä lisäisi näkyvyyttä ja liikenneturvallisuutta. Hiekoitukseen toivotaan parannusta. Tievalaistusta on kyselyssä toivottu erityisesti Niemenperään. Kevyen liikenteen väyliä on toivottu kyläkeskukseen.

Vesi- ja jätevesihuolto

Kunnallista vesihuoltoa toivotaan kyläalueelle. Viljakkalan-Kyrönlahden vesiosuuskunta on toiminut reilut 10 vuotta. Vesiosuuskunnan alueella vesihuoltoon ollaan tyytyväisiä. Viemäri- ja jätevesiasiat jakavat mielipiteitä. Joidenkin vastaajien mielestä jätevesiverkostoa ei ole lainkaan. Osa vastaajista oli tyytyväisiä ns. omajärjestelmiin. Jätevesiasetus muuttunee ensi vuonna. Se kiristää jäteveden käsittelyn vaatimuksia. Vanhat kiinteistöt saavat 10 vuoden siirtymäajan, uusia kiinteistöjä asetus koskee heti. Asetus koskee asuinrakennusten, kesämökkien ja maitohuoneiden pesuvesiä.

Sähköt

Sähköihin ollaan suhteellisen tyytyväisiä, vaikka pieniä sähkökatkoksia on usein. Janika-myrsky 15.11.2001 katkaisi sähköt koko kylästä: osa talouksista oli ilman sähköä kolmatta vuorokautta ja osa vain 18 tuntia. Janika-myrskyn jälkeen osa talouksista on varautunut sähkökatkoihin hankkimalla oman aggregaatin. Veden jakelun turvaamiseksi aggregaatti on välttämätön vesiosuuskunnan vedenottamolla. Sähkölinjojen suoja-alueiden leventäminen saattaisi olla helppo ratkaisu kaatuneiden puiden aiheuttamiin sähkökatkoksiin.

Tietoliikenne ja TV-kanavat

Tietoliikenne on tyydyttävällä tasolla, muutamissa vastauksissa toivotaan ADSL-yhteyttä.

Tv-kanavien näkyvyydessä on toivomisen varaa.

Jätehuolto

Jätehuolto on keskitetty jätepisteisiin, jotka on tarkoitettu kotitalousjätteille. Hyötyjätettä otetaan vastaan kirkonkylässä paloaseman vieressä lauantaisin klo10-14. Repe ja romu -ongelmajäteauto kulkee kaksi kertaa vuodessa. Karhen koululla on jätepaperilava ja myös oppilaat ovat keränneet jätepaperia keväisin leirikoulukassansa kartuttamiseen. Kyselyn mukaan ongelmana on, että jätepisteisiin tuodaan väärää tavaraa. Lajittelumahdollisuuksia halutaan enemmän.

Ympäristö

Yleiskuva Karhen ja Perämaan alueesta on perinteinen maalaismaisema sekä luonnonkaunis järvimaisema. Tampereen seutukaavaliiton julkaisussa Luontokohteet on inventoitu mm. Isosuo, jolla kasvaa vaivaiskoivua, juolukkaa, suopursua ja lakkaa sekä Tynnyrilammin-Einolansuo, joka on pääosin luonnontilainen, sillä kasvaa mm. lakkaa ja karpaloa. Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet julkaisussa Karhejärven sillalta avautuva maisema on inventoitu arvokkaaksi kulttuurimaisemaksi. Kylällä on myös Natura-projektiin kuuluva Ruonanjoki helmisimpukoineen. Lähellä Kurun ja Viljakkalan rajaa kulkee Pirkan Taival -melontareitti.

  Kyläkyselyssä ja -kokouksessa oltiin huolissaan vesistöjen tilasta: rannat ovat puskittuneet ja ruohottuneet ja veden laatu on huonontunut. Ruoppausta ja niittoa esitettiin hoitotoimenpiteiksi. Tienvarsien puskittuminen, talojen pihoissa lojuvat romut sekä rapistuneet rakennukset nähtiin kylän yleisilmettä huonontaviksi asioiksi, joihin toivotaan parannusta. Luontokohteiden kartoitukseen ja niistä tiedottamiseen tulisi kiinnittää huomiota.

Yhdistys ja yhteistoiminta

Karhen-Perämaan alueella toimii useita aktiivisia yhdistyksiä.

Karhe-Seura järjestää mm. jääveikkauksen, hiihtokilpailut, äitienpäiväjuhlat, Kauneimmat joululaulut, matkoja teattereihin ja jääkiekko-otteluihin sekä  Syrjän Hilman postilenkin. Postilenkki on järjestetty vuodesta 1977 lähtien. Aluksi tapahtuman järjesti kunnan kulttuurilautakunta ja vuodesta 1992 Karhe-Seura. Karhe-Seura muistaa koulupiiriin syntyneitä lapsia hopeisella kaulakorulla sekä esikoululaisia pyöräilykypärillä.

Karhen koulun vanhemmat toimii koulun ja koululaisten hyväksi järjestäen  erilaisia tapahtumia, kuten markkinat, discot ja osallistumalla koululaisten retkien kuluihin. Yhdistykseen kuuluvat kaikki vanhemmat, joiden lapsia on Karhen koulussa

Viljakkalan-Karhen metsästysseura järjestää hirvenjuoksu- ja hiihtokilpailuja, toimintaan kuuluu myös ampumarata sekä tanssien järjestäminen seuran omalla tanssilavalla Toivolassa. Lavaa vuokrataan myös muille esim. omien juhlien järjestämiseen.

Karhen Martat toimii kotien hyväksi, parantamalla henkistä ja aineellista hyvinvointia,  sekä järjestää Martta-iltoja. Yhdistykseltä saa vuokrata 100 hengen ruoka- ja kahviastiastoa.

Karhen VPK on perustettu  vuonna 1938. Sen toimialueena on Karhen, Heinälammin ja Nisun silloiset koulupiirit. Yhdistys järjestää sammutusharjoituksia ja sillä on omaa kalustoa.

Karhen pienviljelijäyhdistys on ollut toiminnassa jo vuodesta 1923 lähtien. Yhdistykseltä voi vuokrata lietevaunua, klapikonetta ja betonimyllyä.

Karhen seudun kalastusseura, jonka tehtävänä on järjestää hallinnassaan olevien vesialueiden kalastuksen harjoittaminen ja kalavesien hoito. Seuran tehtäviin kuuluu myös kalastuksen valvonta.

Karhella on myös seurakunnan toimintaa mm. lähetyspiirit, Ilonpisaran ystävät ja Karhen diakonia toimikunta.

Kyläkyselyn mukaan toimintaa on riittävästi, mutta yhdistysten yhteistoimintaa kaivataan. Kylätorin ja Syrjän Hilman postilenkin kaltaisia tapahtumia saisi olla enemmän. Vastanneiden toiveissa oli myös tiedotuksen lisääminen yhdistysten toiminnasta sekä tapahtumista, sekä yhteydenottoa uusiin asukkaisiin.

Kylän tulevaisuuden vaihtoehdot

Kylän nelikenttä

Kylä tulevaisuudessa

Kylän asukasluku on vuodesta 2000 lisääntynyt. Kylään on muuttanut nuoria lapsiperheitä. Kotona tehtävä etätyö on tullut helpommaksi hyvien ja toimivien ADSL-yhteyksien ansiosta. Kioski on monitoimipiste, josta saa ostaa paikkakunnan tuotteita; mm. leipää, leivonnaisia, jauhoja, ryynejä, perunaa, kasviksia.

Koulussa on 70 oppilasta. Kylätalossa on liikuntahalli sekä tilat ryhmäpäivähoidolle. Liikuntahallia voi myös vuokrata juhlien viettopaikaksi. Liikuntahalli on osaltaan lisännyt harrastusmahdollisuuksia kylällä.

Vesistöjen kunto on parantunut vesistöjenhoitosuunnitelman mukaisten toimenpiteiden johdosta. Maisemanhoitosuunnitelma on ollut sysäys kylän yleisen ilmeen siistiytymiseen. Kunnallinen vesijohto ulottuu lähes joka taloon. Viemäriputkistoa on rakennettu ja suurella osalla kyläläisiä on mahdollisuus liittyä siihen. Tievalaistusta on lisätty.

  Yhdistykset toimivat vireästi ja tekevät yhdessä tiedotuslehtiä toiminnastaan. Myös muu yhteistyö yhdistysten kesken on vilkasta.

Kylän kehittämistavoitteet

  Toimenpiteet

Tässä on esitetty tulevat toimenpiteet yleispiirteisesti. Jokainen toimenpide vaatii yksityiskohtaisen suunnittelun siinä vaiheessa, kun toimenpiteen käytännön toteuttaminen käynnistyy. Osasta toimenpiteitä voidaan tehdä erillinen hankesuunnitelma joko kylän omana hankkeena tai sitten yhteistyössä esim. toisten kylien kanssa.

Lisäksi jokainen toimenpide vaatii toteutuakseen kyläläisten aktiivista panosta asioiden toteuttamiseksi. Tavoitteena on, että jostakin tietystä toimenpiteestä kiinnostuneet kyläläiset lähtisivät rohkeasti mukaan kehittämään heille itselleen tärkeitä asioita. Jokaisen kyläläisen pienikin panos on arvokas yhteisten asioiden toteutumisessa ja entistä paremman Karhen ja Perämaan rakentamisessa. Toimenpiteistä kiinnostuneet kyläläiset voivat ottaa yhteyttä Karhe-Seuran puheenjohtajaan tai sihteeriin, jotka ohjaavat kyläsuunnitelman yleistä eteenpäin viemistä.

Tonttimarkkinointi

Pidetään tonttiluettelo ajan tasalla ja yritetään saada luetteloon lisää tontinmyyjiä. Järjestetään yhdessä kunnan kanssa tonttipäiviä kylällä, jolloin halukkaiden on mahdollisuus käydä tutustumassa tontteihin maastossa. Kehitetään tonttiluetteloa (kuvat tonteista) ja tonttipäiviä edelleen entistä kiinnostavimmiksi. Myytävät tontit löytyvät jatkossakin kunnan nettisivuilta (www.viljakkala.fi).

Palvelu- ja yritysesite

Kootaan esitteeseen tiedot kylän yrittäjistä ja palvelujen tarjoajista. Jaetaan esite esim. postitse keväällä.

Palvelut

Kylältä on linja-autovuoroja sekä Viljakkalan ja Hämeenkyrön suuntaan että Tampereelle päin. Aikataulut eivät ole aina sopivat. Otetaan yhteyttä kuntaan ja liikennöitsijään parannusten toivossa.

Esim. poikittaisliikenne Kyrönlahti/Mutala-Karhe-Viljakkala/Kyröskoski saattaisi parantaa tilannetta, sillä sekä Kyrönlahti/Mutalasta että Viljakkalasta on useampia vuoroja Hämeenkyrön ja Tampereen suuntaan. Huomioidaan lukiolaisten koeviikot: opiskelijat pääsevät silloin koulusta viimeistään klo 12.30.

Ollaan yhteydessä kuntaan päivähoitotarpeista. Jos alueelle muuttaa useampia lapsiperheitä, tämän hetkinen tarjonta ei vastaa kysyntää. Selvitetään kyläavustajan palkkaamista.

Koulun liikuntasali on kylän ainoa, ympärivuotinen kokoontumispaikka. Nykyinen liikuntasali on aivan liian pieni yli sadan hengen tilaisuuksiin. Liikuntasali on myös liian matala lentopallon pelaamiseen. Koululla on tarvetta opetustilasta. Selvitetään uuden, erillisen liikuntatilan rakentamismahdollisuuksia sekä eri rahoitusmahdollisuuksia. Luetteloidaan kylän tämänhetkinen harrastustarjonta, myös yhdistystoiminta. Tiedotetaan varsinkin uusille asukkaille harrastusmahdollisuuksista.

Tuomarit ja viemärit

Kunnallinen vesi puuttuu vielä monelta. Selvitetään, ketkä ovat halukkaita liittymään vesiosuuskuntaan ja viedään viestiä eteenpäin kuntaan ja vesiosuuskuntaan.

Uusi jätevesiasetus tullee voimaan ensi kesänä. Vanhat kiinteistöt saavat 10 vuoden siirtymäajan, uusia asetus koskee heti. Viemäriverkoston saamista kylälle kiirehditään, sillä se osaltaan auttaisi järven kunnon paranemiseen. Järven läheisyydessä on mm. yli 60 oppilaan koulu, seurakuntakoti, jossa runsaasti kerhotoimintaa, sekä vakituista ja kesäasutusta runsaasti. Viemäriputkisto auttaisi myös tonttien markkinointia uusille asukkaille.

Jätehuollon osalta ollaan yhteydessä kuntaan ja Pirkanmaan jätehuoltoon. Tiedotusta jätteiden lajittelusta ja vastaanottopisteistä lisätään. Kesällä kylän asukasmäärä kaksinkertaistuu ja myös jätteitä tulee enemmän. Jäteastioiden tyhjennysväliä pitää lyhentää kesällä.

Sivuteiden kuntoon huomiota. Viedään kuntaan tietoa kyläläisten toiveista tievalaistuksen lisäämiseksi.

Selvitetään moniko olisi kiinnostunut ADSL- liittymästä ja mitkä ovat mahdollisuudet saada se Karhen ja Perämaan alueelle. Selvitetään, mitä parannusta voidaan saada huonosti näkyviin tv-kanaviin.

Hoitosuunnitelmat

Haetaan hankerahoitusta vesistöjen- ja maisemanhoitosuunnitelman tekemiseen. Vesistöjen hoitosuunnitelmassa selvitetään vesistöjen nykytila ja laaditaan hoito-ohjeet.  Maisemanhoitosuunnitelma olisi neuvonnallinen ja ohjeellinen. Tienvarsia ja muita kohteita kunnostetaan omistajan suostumuksella esim. talkoilla.

Tiedotus- ja yhteistoiminta

Tiedotetaan yhdessä muiden yhdistysten kanssa tulevista tapahtumista keväisin ja syksyisin. Kootaan yhdistysten perustiedot yhteen ja jaetaan ne uusille asukkaille. Perustetaan kylän omat nettisivut, joilla eri yhdistykset voivat esitellä toimintaansa. Käytetään enemmän radioiden ja Aamulehden ilmaisia menovinkki-palveluita.

Kyläsuunnitelman seuranta ja päivitys

Kaikilla kyläläisillä on mahdollisuus olla mukana kylän kehittämisessä ja kyläsuunnitelman toteuttamisessa ja päivittämisessä. Toimenpiteiden toteuttamisessa tarvitaan kyläläisten ideoita ja talkootyötä. Työryhmän jäseninä ja vastuuhenkilöinä voivat toimia kaikki kyläläiset. Myös kylän eri yhdistykset ja seurat ovat toimenpiteiden kehittelijöitä ja toteuttajia.

Kyläsuunnitelma tarkistetaan ja päivitetään vuosittain Karhe-Seuran vuosikokouksessa keväällä. Karhe-Seuran johtokunta huolehtii kyläsuunnitelman tarkistamisesta ja päivittämisestä ennen kokousta. Vuosikokouksessa esitellään johtokunnan tekemä kyläsuunnitelmaluonnos.

Karhe-Seuran johtokunta ohjaa eri toimenpiteet työryhmille ja vastuuhenkilöille, jotka huolehtivat toimenpiteiden toteuttamisesta sekä kerää toimenpiteiden tilannetiedot työryhmiltä ja vastuuhenkilöiltä..

Karhe-Seura tai joku muu kylässä toimiva yhdistys voi ottaa kyläsuunnitelmasta toimintasuunnitelmaansa niitä asioita, joita aikovat vuoden aikana toteuttaa. Toimintasuunnitelman valmistelutyöt voidaan tehdä eri työryhmissä ja samalla ne arvioivat toteuttamiseen tarvittavat resurssit ja yhteistyökumppanit. Työryhmien ehdotusten perusteella Karhe-Seuran johtokunnan kokouksessa laaditaan koko kylän toimintasuunnitelma. Isommista asioista tehdään hankesuunnitelmia ja haetaan hankerahoitusta toteuttamiseen joko kylän omana hankkeena tai yhdessä muiden kylien kanssa. Toimintasuunnitelma yhdessä päivitetyn kyläsuunnitelman kanssa käsitellään Karhe-Seuran vuosikokouksessa keväällä. Karhe-Seuran johtokunta seuraa toimintasuunnitelman toteutumista kokouksissaan vuoden mittaan.

Päivitetyn kyläsuunnitelman tiivistelmä jaetaan vuosittain joka talouteen Karhe-Seuran vuosikokouksen jälkeen. Päivitetty kyläsuunnitelma toimitetaan vuosittain kunnan kyläyhteyshenkilölle.

Yhteystiedot

Karhe-Seura

Puheenjohtaja Marjut Mäkinen, Kaitalantie 234, 34150 Kyrönlahti p. 378 1423, 050-528 5746

varapuheenjohtaja Stefan Weckström, Nopanperäntie 246, 39340 Karhe p. 378 2821

sihteeri Heli Teiskonlahti, Hirvilahdentie 766, 39340 Karhe, p.378 2848, 040-593 8738

Karhen koulun vanhempainyhdistys

Puheenjohtaja Olli Turunen, Heinälammintie 466, 34150 Kyrönlahti, p. 378 2602

Varapuheenjohtaja Kati Viitanen, Kulmalantie 6, 34150 Kyrönlahti, p. 050-360 1121

Sihteeri Heli Isokivijärvi, Korpilahdentie, 39340 Karhe, p. 040-537 1191

Karhen Martat

Puheenjohtaja Laina Poukkanen, Nopanperäntie 9 C, 39340 Karhe, p. 378 2756

Varapuheenjohtaja Pirkko Vuolle, Hirvilahdentie, 39340 Karhe, p. 378 2888

Sihteeri Eila Metsänen, Kyrönlahdentie 555 C, 39340 Karhe, p. 378 2933

Viljakkalan-Karhen metsästysseura

Puheenjohtaja  Teemu Mätäsniemi, Teiskontie 20 C 59, 33540 Tampere, p. 040-844 8312

Varapuheenjohtaja Heikki Kupiainen, Pernamäentie,  34150 Kyrönlahti, p. 378 2983

Sihteeri Juha Mätäsniemi

Karhen seudun kalastusseura

Puheenjohtaja Ari Oino, Oinontie, 34150 Kyrönlahti, p.378 1681

Varapuheenjohtaja ja sihteeri Jukka Paananen, Karhentie 796, 39340 Karhe, p. 0400-61 7486

Karhen Pienviljelijäyhdistys

Puheenjohtaja Pekka Jokinen, Nopanperäntie 230, 39340 Karhe, p. 378 2881

Varapuheenjohtaja Antti Teiskonlahti, Hirvilahdentie 766, 39340 Karhe, p.378 2848

Sihteeri Esko Viitaniemi, Lopenkulmantie 5, 39340 Karhe, p. 378 2855

Karhen VPK

Puheenjohtaja Mika Kaino, Koivistonkyläntie, 39360 Komi, p.040-574 7892

Varapuheenjohtaja Aulis Vuolle, Hirvilahdentie, 39340 Karhe, p. 378 2888

Sihteeri Jouko Alasorvari, Kangassalmentie, 39340 Karhe, p. 378 2898